Pohjalaiset Osakunnat Etelä-Pohjalainen Osakunta, Pohjois-Pohjalainen Osakunta ja Vasa Nation ovat Lapin, Oulun ja entisen Vaasan lääneistä kotoisin olevien ylioppilaiden järjestöjä. Toki myös muualta tulevat ovat tervetulleita jäseniksi.
Pohjalaiset osakunnat katsovat historiansa ulottuvan vuoteen 1643, jolloin Pohjalainen Osakunta (Natio Ostrobotniensis), kolmen nykyisen pohjalaisen osakunnan edeltäjä, mainitaan ensimmäisen kerran Turun Akatemian konsistorin pöytäkirjoissa.
Pohjalaisen Osakunnan inspehtorina ja kuraattorina toimi Turun aikana mm. Henrik Gabriel Porthan (kuva), jonka muistoksi pohjalaiset ovat vuodesta 1839 viettäneet Porthan-juhlaa.
Osakunnat perustettiin Turun Akatemiaan, jotta levotonta ylioppilaselämää voitaisiin paremmin valvoa. Näitä osakuntia valvoivat yliopiston määräämät professorit eli inspehtorit. Turun palon jälkeen osakunnat muuttivat yliopiston mukana Helsinkiin 1828. Helsingissä Pohjalainen Osakunta toimi vuokratiloissa kunnes Ylioppilastalon valmistuttua myös osakunnat siirtyivät sinne.
Vaikka Ylioppilastalosta osakunnat olivat saaneet kokoontumistilat, ei tilanne tyydyttänyt pohjalaisia ylioppilaita. He kaipasivat paikkaa, jossa kokoontua omassa piirissä ja jossa osakunnan kirjasto sekä taidekokoelma, Pohjalainen Galleria, saisi arvoisensa paikan.
Vuonna 1903 joukko pohjalaisia ylioppilaita vietti marraskuista iltaa yhdessä. Joku siinä totesi, että pohjalaisilta puuttuu oma talo. Silloinen maisteri Frans Äimä ehdotti heti paikalla keräystä – ja ihme ja kumma, vielä saman iltana oli koossa oman talon pesämuna; toistasataa markkaa. Maisteri Äimä toi taloasian vielä samana syksynä osakunnan kokoukseen ja niin hanke tuli virallisesti osakunnan omaksi. Asiasta laadittiin mietintö, jonka perusteella pantiin pystyyn Pohjalaisten Talorahasto.
Mutta juuri näihin aikoihin vanha Pohjalainen Osakunta oli hajoamistilassa. Osakunta oli kasvanut liian suureksi. Erilainen asennoituminen päivänpolitiikkaan ja alituiset kieliriidat jakoivat osakuntaa. Pohjalaisen Osakunnan jako kolmeen osakuntaan jätti talohankkeen ikään kuin taustalle, mutta sitä ei kuitenkaan kokonaan unohdettu. Jakokomitea nimittäin katsoi yhdeksi tehtäväkseen sopivan tontin etsimisen osakuntien yhteiselle talolle.
Paikka löytyi aivan silloisen Helsingin laidasta, Kansallismuseon ja Arkadian välistä. Tontti oli kyllä ruma, eräänlainen rummakko, jossa viljeltiin kaalia. Tontti ostettiin vuonna 1911 ja se maksoi silloista rahaa 41 000 markkaa.
Piirustuskilpailu osakuntatalosta julistettiin jo vuonna 1910 ja kaikki kolme palkintoa voitti arkkitehti W.G. Palmqvist. Talo valmistui nopeasti ja niinpä Ostrobotnia-talon juhlalliset vihkiäiset voitiin pitää pohjalaisten Osakuntien yhteisessä Porthan-juhlassa marraskuun 9. päivänä 1912.
Kun talo valmistui, kaikki kolme pohjalaista osakuntaa saivat oman huoneistonsa toisesta kerroksesta juhlasalin ympäriltä. Kolme ylintä kerrosta oli taloudellisista syistä asutettu ulkopuolisilla vuokralaisilla ja katutaso oli vuokrattu liikkeenharjoittajille. Vuosikymmenien kuluessa ovat tilantarpeet kuitenkin muuttuneet. Esimerkiksi vuonna 1928 perustettiin talon kolmanteen kerrokseen Pohjalainen Ylioppilaskoti. Myös osakuntatilat ovat vaeltaneet kerroksesta toiseen ja nyt osakunnat asuvat talon viidennessä kerroksessa. Ulkopuolisia vuokralaisia on neljännessä kerroksessa, ja kolmessa alimmassa kerroksessa on ravintolatoimintaa.
Talon identiteettiin on aina kuulunut ravintola, jota on pyörittänyt joko ulkopuolinen ravintoloitsija tai osakunnat itse. Vanhaan aikaan puhuttiin Alakerrasta ja Manalasta. Tätä ravintolatoimintaa kiinteistössä on pyörittänyt pohjalaisten osakuntien omistama Oy Botta Ab jo vuodesta 1970 lähtien.
Katutasossa oleva ravintola Manala tarjoaa maukasta ruokaa ja tunnelmaa, jota jatkuu aina aamuvarhaiseen asti. Museokadun puolella oleva olutravintola St. Urho’s Pub on puolestaan ollut etutöölöläisten kantapaikka numero yksi jo yli 20 vuoden ajan.
Ravintola Ostrobotnian toisesta kerroksesta löytyy juhlasalin lisäksi neljä viihtyisää kabinettia: Jääkäri, Chydenius, Snellman ja Runeberg. Lisäksi viikonloppuisin Manalan Yötanssit vetävät ihmisiä jonottamaan taloon.
Manala eli vanha Alakerta on saanut nimensä virolaisen EÜSin kellarissa sijaitsevasta oluthuoneesta (Pörgu, suomeksi Manala/Alakerta)
Pohjalaisten kassahuoneessa pidettiin v. 1914 jääkäriliikkeen syntyyn johtanut kokous, jossa oli mukana aktiiveja useista osakunnista.
Myöhemmin kassahuone muutettiin Jääkärihuoneeksi, ja nykyään se toimii ravintolan kabinettina. Kabinetissa on myös pohjalaisten osakuntien muistolaatat talvi- ja jatkosodassa kaatuneille jäsenille. Suurten juhliensa aluksi osakunnat vievät muistoseppeleen Jääkärihuoneeseen kunnioittaakseen menneitä sukupolvia.
Osakunnat pitävät yllä vanhoja traditioita. Esimerkiksi vuosijuhlissa frakkeihin ja iltapukuihin pukeutuneet osakuntalaiset tanssivat salonkitansseja ja laulavat perinteisiä ylioppilaslauluja.
Osakuntalaiset seuraavat silti tarkasti aikaansa ja järjestävät jäsenilleen tapahtumia tieteen, taiteen, musiikin, urheilun ym. parissa.
Kun Pohjalainen Osakunta v. 1907 hajosi, perustettiin sen muistoa vaalimaan Pohjalainen Valtuuskunta. Tätä nykyä se on kolmen pohjalaisen osakunnan yhteistyöelin. Se hoitaa Pohjalaista Galleriaa, joka on yksi maamme kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmista muotokuvakokoelmista. Lisäksi Valtuuskunta tarjoaa osakuntalaisilla asuntoja, kurssikirjalainaamon sekä edullisen opiskelijalounaan oman talon ravintolassa. Valtuuskunnan alaisuudessa toimii yhteispohjalaisia kerhoja, jotka antavat mahdollisuuden esim. tanssi-, kuoro- ja urheilutoimintaan. Osakunnilla on myös yhteinen Ostrobotnia-lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lisäksi Pohjalainen Valtuuskunta järjestää Porthan-juhlat, jotka ovat Helsingin vanhimmat akateemiset juhlat.
Pohjalaiset osakunnat ovat myös ottaneet tehtäväkseen informoida abiturientteja Lapin, Oulun ja entisen Vaasan läänissä, so. kanta-alueellaan, opiskelumahdollisuuksista pääkaupunkiseudun alueella. Aktiivinen senioritoiminta osoittaa että Ostrobotnia on talo, jota ei haluta unohtaa valmistumisen jälkeenkään.
Osakuntatalon yli satavuotisesta historiasta voi lukea lisää Pohjalaisten Talosäätiö Ostrobotnian julkaisemasta historiateoksesta: Ostrobotnia – Pohjalaisten paras paikka – Vi trivs bäst på Ostrobotnia. Historiikkeja myydään osakuntien toimistoissa ja lukukappaleita on kirjastossa.